Kun olin tunnin pyöriny netissä ja mitään viisasta vastausta ongelmaani en ollut saanut, niin alkoi pinna kiristyy... Huomasin että Sonyn videokamera on ajateltu käytettäväksi pelkästään PC-koneiden kanssa. Voihan peecee! Yritin vielä tovin löytää jonku ratkaisun mäkilleni, mutta tuloksetta. Sit luovutinkin, phuuuufff!
Yöllä, ennen nukumaanmenoa, heräsin taas yhtäkkiä tiedostuneeseen tilaan ja huomasin kuinka olin kiintynyt kameraan aivan hetkessä. Tulin takaisin nykyhetkeen ja tiedostin mitä minussa tapahtuu. En ollut aikaisemmin ollut yhtään läsnä, vaan ajatukseni olivat 100%:sti videokamerassa. Olin yli-innostunut juuri hankkimastani kamerasta ja voi sitä pettymyksen määrää, kun se ei sit toiminutkaan odotetusti. Kun en heti keksinyt ratkaisua, niin turhauduin. Tunsin suurta pettymystä, vihaa ja epäonnistumista. Keskityin aivan liikaa itse ongelmaan, enkä ongelman ratkaisuun. Aamulla löysinkin sitten jo ratkaisun keskittämällä kaiken positiivisen energiani siihen. Meinaan päivittää koko Mac OS 10.4:n uudempaan versioon eli 10.6:een. Tietokoneen muutkin ongelmat tulevat poistumaan ja lisäksi saan uusia mageita ohjelmia :). Ja vihdoinkin myös videokameran toimimaan koneeni kanssa.
Huomasin siis tämän:
Älä kiinny liikaa mihinkään. Se mikä tuottaa suurta iloa, voi myöhemmin tuottaa suurta surua. Voit tietty olla ilonen asioista ja innoissasi, mutta pysy tietoisena ja nykyhetkessä. Olemalla tietoinen tiedostat, että tunteesi ovat vain tunteita. Tiedostamalla itsesi voit hallita myös tilanteen. Suru ja pettymys eivät ole sinä. Sinä et ole tunteesi etkä ajatuksesi. Olemalla läsnä voit keskittää energiasi ongelman ratkaisuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti