Kiitollisuus on suuri voima. Ite aloin funtsii syvällisemmin sen voimaa. Kun teen esim. tietsikalla jotain duunii ja kone alkaa pätkii, tökki ja pykii, niin mua alkaa ärsyttää. Hidas peecee mistä ei ole mihinkään. Voisinhan mielummin olla kiitollinen vaikka siitä, että meillä on olemassa tietokoneita mitkä useimmiten kuitenkin helpottavat meidän elämää.
Yritänkin tästä lähtien muistuttaa itseäni joka aamu asioita mistä voisin olla kiitollinen. Kun olen onnellinen ja hyvällä tuulella, niin tuntuu siltä, että miten voisinkaa valittaa. Mulla on ihana elämä! Mutta silti alan helposti valitta jostakin ihan turhista asioista. Varsinkin väsyneenä elämä tuntuu vaikealta. Uskon, että jokaisella hetkellä voi kuitenkin olla kiitollinen jostakin.
Miksi ihmiset sitten valittavat? Miksi ei aina osata olla kiitollisia? Mitä hyötyä valittamisella on? Omalla kohdalla luulen saavani jotakin valittamalla. Tai EGONI luulee saavansa jotakin valittamalla. Kun joku homma on "päin mäntyä" niin luulemme, että asia korjaantuu valittamalla. Tai luulemme, että ainakin olo helpottuu valittamalla. Ei se valittaminen koskaa ole auttanut mitään.
Itse kokeilen nyt koko Helmikuun ajan kiitollisuuden voimaa. Voin raportoida tästä kuukauden päästä. Eli joka kerta kun ärsyynnyn jostakin, tai tuntuu siltä, että tekis mieli valittaa, niin yritän löytää siitä tilanteesta jotakin mistä voisin olla kiitollinen. Koska tiedän, että minä teen kaikista tilanteista juuri sellaisia kun itse haluan. Eli miksi en voi mielummin olla kitollinen niistä positiivisista asioista, mielummin kun valittaa negatiivisista. Tämä vaatii aika moista läsnäoloa. Saa nähä miten jäbän käy :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti